Miten jokaisen organisaation tulisi valmistautua tekoälyasetuksen voimaantuloon?

EU:n uusi tekoälyasetus (AI Act) on historian ensimmäinen laaja sääntelykehikko tekoälylle. Se muistuttaa monella tapaa GDPR:ää – ja myös eroaa siitä ratkaisevasti. Yhtäläisyys on selvä: jos velvoitteista ei huolehdi, seuraamuksena voi olla tuntuvia sanktioita. Lue tästä postauksesta, millä tavalla uuteen sääntelyyn tulisi varautua ja mitä tulee ottaa huomioon.

9/2/20252 min read

a close up of a cell phone with an ai button
a close up of a cell phone with an ai button

EU:n uusi tekoälyasetus (AI Act) on historian ensimmäinen laaja sääntelykehikko tekoälylle. Se muistuttaa monella tapaa GDPR:ää – ja myös eroaa siitä ratkaisevasti. Yhtäläisyys on selvä: jos velvoitteista ei huolehdi, seuraamuksena voi olla tuntuvia sanktioita.

Toisin kuin GDPR, tekoälyasetus ei kuitenkaan koske kaikkia järjestelmiä samalla tavalla. Lainsäätäjä on valinnut riskiperusteisen lähestymistavan, jossa tekoälyä arvioidaan tuoteturvallisuusajattelun kautta. Tämä tarkoittaa, että velvoitteet vaihtelevat sen mukaan, minkälaista tekoälyjärjestelmää käytetään ja mihin tarkoitukseen.

Tekoälyjärjestelmien riskiluokat

Tekoälyjärjestelmät jaetaan asetuksessa eri kategorioihin:

  • Kielletyt järjestelmät
    Käytännöt, jotka loukkaavat räikeästi perusoikeuksia, kielletään kokonaan. Esimerkkejä ovat sosiaalinen pisteytys sekä tunteiden tunnistaminen työpaikoilla tai kouluissa.

  • Korkean riskin järjestelmät
    Näihin kohdistuvat tiukimmat velvoitteet. Tällaisia ovat esimerkiksi tekoälyjärjestelmät, joita käytetään rekrytoinnissa, koulutuksessa tai oikeudenhoidossa.

  • Rajoitetun ja matalan riskin järjestelmät
    Suurin osa arjen sovelluksista kuuluu tähän kategoriaan. Näihin kohdistuu yleensä vain läpinäkyvyysvelvoitteita, mutta ei kattavia sääntelypaketteja.

Mitä organisaation kannattaa tehdä jo nyt?

Valmistautuminen kannattaa aloittaa heti, askel askeleelta. On tärkeää järjestelmällisesti dokumentoida ja selvittää seuraavat asiat:

  1. Selvitä, mitä tekoälyjärjestelmiä organisaatiossanne käytetään. Varmista, että järjestelmä täyttää tekoälyjärjestelmän määritelmän.

  2. Määritä roolinne. Oletteko järjestelmän tarjoaja, käyttöönottaja, jakelija vai jotain muuta? Roolilla on suuri merkitys velvoitteiden kannalta.

  3. Tutustu siirtymäaikoihin. Kaikki velvoitteet eivät tule kerralla voimaan, mutta ensimmäiset vaatimukset ovat jo voimassa.

  4. Dokumentoi kaikki yllä mainitut tiedot. Kirjaa ylös järjestelmät, niiden riskikategoriat ja oma roolinne. Tämä helpottaa tulevaa työtä ja osoittaa tarvittaessa, jos tekoälyjärjestelmästänne kysytään.

Miksi tämä on tärkeää?

Tekoälyasetus ei kiellä tekoälyn käyttöä. Päinvastoin se tarjoaa raamit, joilla voidaan lisätä luottamusta ja turvallisuutta. Organisaatiot, jotka tarttuvat asiaan ajoissa, voivat muuttaa velvoitteet kilpailueduksi: selkeä dokumentaatio, vastuullinen kehitys/käyttöönotto ja avoimuus luovat etumatkaa asiakkaiden, viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden silmissä.

On myös hyvä huomata, että tekoälyasetus sisältää paljon poikkeuksia ja poikkeusten poikkeuksia, jotka on hyvä tunnistaa jo alkuvaiheessa. Myös siirtymäaikojen kanssa kannattaa olla tarkkana.

Oletteko te jo miettineet tekoälyasetuksen vaikutuksia?

Tekoälyasetus koskee eri tavoin eri toimijoita ja velvoitteiden ymmärtäminen edellyttää käytännönläheistä tulkintaa.

Lex Futura on auttanut organisaatioita määrittelemään oman roolinsa ja siihen liittyvät vaatimukset käytännössä sekä laatinut tarvittavaa dokumentaatiota riskikartoituksista ohjeistuksiin. Näin varmistetaan, että tekoälyn käyttö on turvallista, läpinäkyvää ja asetuksen mukaista.

Jos haluatte varmistaa, että organisaationne on valmis AI Actin velvoitteisiin, ota yhteyttä – rakennetaan yhdessä selkeä ja toimiva kokonaisuus.