Pitääkö tekoälyllä tuotettu sisältö merkitä? AI Actin avoimuusvelvoitteet lyhyesti

Tekninen merkintä ja käyttäjälle ilmoittaminen ovat eri asioita

AI Actin 50 artiklassa on tärkeää erottaa kaksi eri velvoitetta.

Ensinnäkin tekoälyjärjestelmän tarjoajalla voi olla velvollisuus varmistaa, että tekoälyjärjestelmän tuottamat synteettiset tuotokset merkitään koneellisesti luettavassa muodossa. Tämä liittyy tekniseen tunnistettavuuteen.

Toiseksi käyttöönottajalla voi olla velvollisuus ilmoittaa ihmisille selkeästi, että sisältö on tekoälyllä tuotettu tai manipuloitu. Tämä koskee erityisesti syväväärennöksiä sekä tiettyjä yleistä etua koskevia tekstijulkaisuja.

Tämä erottelu on käytännössä tärkeä, koska kaikki avoimuusvelvoitteet eivät kohdistu samoihin toimijoihin eivätkä kaikki velvoitteet tarkoita näkyvää “tekoälyllä tuotettu” -merkintää julkaisun yhteydessä.

Joulukuulle 2026 ulottuva lisäaika ei tarkoita yleistä lisäaikaa kaikille avoimuusvelvoitteille

Kyse on rajatusta siirtymäajasta, joka liittyy sisällön teknistä merkitsemistä koskeviin vaatimuksiin tilanteissa, joissa tekoälyjärjestelmä on saatettu markkinoille ennen 2.8.2026.

Käyttöönottajan ilmoitusvelvoitteisiin, kuten syväväärennöksistä ja tietyistä yleistä etua koskevista tekstijulkaisuista kertomiseen, ei tule vastaavaa yleistä lisäaikaa. Nämä velvoitteet tulevat sovellettaviksi ilman siirtymäaikaa 2.8.2026.

Siksi organisaatioiden ei kannata jäädä odottamaan joulukuuta 2026, vaan avoimuusvelvoitteisiin kannattaa valmistautua jo nyt.

Milloin tekoälyllä tuotettu kuva, ääni tai video pitää merkitä?

Kuva-, ääni- ja videosisällön osalta keskeinen käsite on syväväärennös eli deep fake.

AI Actin näkökulmasta syväväärennös voi olla tekoälyllä tuotettu tai manipuloitu kuva-, ääni- tai videosisältö, joka muistuttaa olemassa olevaa henkilöä, paikkaa, esinettä, yhteisöä tai tapahtumaa ja voi näyttää vastaanottajan näkökulmasta aidolta tai todenmukaiselta.

Komission ohjeluonnoksessa syväväärennöksinä mainitaan esimerkiksi:

• tekoälyllä manipuloitu kuva, jossa kaksi ammattijalkapalloilijaa näyttävät olevan jalkapallostadionia muistuttavan rakennuksen edessä

• tekoälyllä tuotettu ääni, jossa kloonataan podcastin vakiojuontajien ja vieraan ääniä

• tekoälyllä tuotettu video poliitikkoa muistuttavasta henkilöstä pitämässä puhetta yleisön edessä

• tekoälyllä tuotettu video, jossa julkisuuden henkilöä muistuttava vaikuttaja esiintyy mainos- tai markkinointitarkoituksessa

Kaikki tekoälyllä tuotettu kuva-, ääni- tai videosisältö ei kuitenkaan tarkoita tekoälyasetuksen tarkoittamaa syväväärennöstä. Tilanteet edellyttävät tapauskohtaista harkintaa.

Milloin tekoälyllä tuotetusta tekstistä pitää kertoa?

Tekstin osalta velvollisuus on rajatumpi.

Tekoälyllä tuotetusta tai manipuloidusta tekstistä on lähtökohtaisesti kerrottava silloin, kun teksti julkaistaan tarkoituksena tiedottaa yleisöä yleistä etua koskevasta asiasta.

Komission ohjeluonnoksessa esimerkkeinä mainitaan muun muassa tekoälyllä tuotettu tiivistelmä kaupunginvaltuuston päätöstä käsittelevästä artikkelista, tekoälyllä manipuloidut osat sairauteen liittyvässä akateemisessa artikkelissa, tekoälyllä manipuloidut pörssiyhtiön sijoittajaraportit sekä meteorologisen laitoksen tekoälyllä tuotettu myrskyvaroitus.

Sen sijaan esimerkiksi tekoälyllä tuotettu fiktiivinen romaani, runo tai tavallinen mainosteksti ei välttämättä kuulu näiden avoimuusvelvoitteiden piiriin. Arvio voi kuitenkin muuttua, jos mainoksessa esitetään esimerkiksi terveyteen, turvallisuuteen, kuluttajansuojaan tai vastuullisuuteen liittyviä väitteitä.

Tekstien osalta AI Actissa on merkittävä poikkeus. Ilmoitusvelvollisuutta ei sovelleta, jos tekoälyn tuottama tai manipuloima teksti on käynyt läpi ihmisen tekemän arvioinnin tai toimituksellisen valvonnan ja luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö vastaa julkaisusta.

Miksi organisaatio tarvitsee tekoälyohjeistuksen?

Avoimuusvelvoitteet eivät ole vain viestinnällinen kysymys. Ne liittyvät myös vastuunjakoon, dokumentointiin ja organisaation sisäisiin toimintatapoihin.

Organisaatiossa pitäisi olla selkeä käsitys ainakin siitä:

• milloin tekoälyä saa käyttää sisällöntuotannossa

• milloin tekoälyn käytöstä pitää kertoa

• kuka tarkistaa tekoälyllä tuotetun sisällön

• milloin sisältö voi olla syväväärennös

• milloin teksti koskee yleistä etua

Ilman yhteisiä pelisääntöjä tekoälyn käyttö jää helposti yksittäisten työntekijöiden oman harkinnan varaan. Se voi johtaa epäyhtenäisiin käytäntöihin ja siihen, ettei organisaatio pysty jälkikäteen osoittamaan, miten se on arvioinut avoimuusvelvoitteitaan.

Tarvitsetteko apua AI Actin avoimuusvelvoitteiden arviointiin?

Lex Futura auttaa organisaatioita arvioimaan, miten AI Actin avoimuus- ja läpinäkyvyysvelvoitteet vaikuttavat käytännössä tekoälyn käyttöön organisaatiossanne.

Tekoälyn avoimuusvelvoitteiden pikakartoitus
1 työpäivä / 1 450 € + alv

Pikakartoituksessa käydään läpi organisaationne tekoälyn käyttötapoja erityisesti sisällöntuotannossa, viestinnässä, markkinoinnissa, asiakaspalvelussa ja asiantuntijatyössä.

Kartoituksessa arvioidaan esimerkiksi:

• milloin tekoälyn käytöstä pitää kertoa

• voivatko organisaationne sisällöt kuulua syväväärennöksiä koskevan velvoitteen piiriin

• milloin tekoälyllä tuotettu teksti voi koskea yleistä etua

• miten ihmisen tekemä arviointi ja toimituksellinen vastuu kannattaa järjestää

• millaisia sisäisiä tekoälyohjeistuksia organisaationne tarvitsee

Kartoituksen lopputuloksena saatte käytännönläheisen yhteenvedon keskeisistä havainnoista ja suosituksen jatkotoimista.

Ota yhteyttä, jos haluatte varmistaa, että organisaationne tekoälyn käyttö on läpinäkyvää, hallittua ja AI Actin mukaista.

Sähköposti: katja@lexfutura.fi

Puhelinnumero: 044-9010447