Tekoäly ja sopimukset vuonna 2026: mistä ostajan ja toimittajan on sovittava?

Moni tekoälyratkaisu on teknisesti erinomainen ja silti kauppa kaatuu. Syynä ei ole teknologia, vaan juridiikka: tietosuoja, vaatimustenmukaisuus ja sopimukset. Erityisesti julkishallinnossa yksikin avoin kysymys voi pysäyttää hankinnan.

1/6/20262 min read

tekoäly sopimukset tekoälysopimukset tekoäly sopiminen tekoäly vastuu
tekoäly sopimukset tekoälysopimukset tekoäly sopiminen tekoäly vastuu

Tekoälyratkaisujen kysyntä kasvaa nopeasti. Silti yllättävän moni teknisesti toimiva ja liiketoiminnallisesti järkevä AI-ratkaisu jää lopulta ostamatta.

Syynä ei useimmiten ole hinta tai teknologia. Kauppa kaatuu usein sopimuksiin, vastuukysymyksiin ja epäselvyyksiin siitä, kuka vastaa mistäkin silloin, kun tekoäly ei toimi odotetulla tavalla.

Vuonna 2026 tämä korostuu entisestään. AI Act tuo tekoälyratkaisuihin uuden sääntelykerroksen, ja ostajat – erityisesti julkishallinnossa ja säännellyillä toimialoilla – tarkastelevat sopimuksia aiempaa kriittisemmin.

Tekoäly ei ole tavallinen IT-järjestelmä – eikä sopimuskaan voi olla

Moni tekoälyratkaisu myydään edelleen perinteisellä IT-sopimuspohjalla. Tämä on merkittävä riski.

Tekoälyjärjestelmät:

  • oppivat ja muuttuvat käytön aikana

  • perustuvat koulutusdataan, jonka alkuperä ja käyttöoikeudet on tunnettava

  • voivat tuottaa ennakoimattomia lopputuloksia

  • vaikuttavat päätöksentekoon, yksilöihin ja perusoikeuksiin

Jos sopimuksessa ei ole huomioitu näitä erityispiirteitä, ostajalle jää helposti epävarmuus siitä, mihin on sitoutumassa ja myyjälle riski siitä, mihin kaikkeen se voi joutua vastaamaan.

Kuka vastaa tekoälyn virheistä?

Yksi yleisimmistä kysymyksistä hankintatilanteessa on yksinkertainen, mutta vaikea:

Kuka vastaa, jos tekoäly tekee virheen?

Jos tähän ei ole sopimuksessa selkeää vastausta, kauppa pysähtyy usein siihen. Vastuunjaon osalta ongelmia syntyy erityisesti silloin, kun:

  • vastuunrajoitukset ovat epäselviä tai ristiriitaisia

  • tekoälyn käyttötarkoitusta ei ole rajattu riittävän täsmällisesti

  • sopimus on muutoinkin vaikeasti tulkittavissa

AI Act määrittelee tekoälyjärjestelmän tarjoajan ja käyttöönottajan roolit sekä niihin liittyvät velvoitteet, jotka on tunnistettava ja dokumentoitava myös sopimuksissa.

AI Act muuttaa sitä, mitä sopimuksissa kysytään

Yhä useammin ostaja haluaa jo ennen sopimuksen allekirjoittamista tietää:

  • kuuluuko tekoälyjärjestelmä AI Actin soveltamisalaan

  • mihin riskiluokkaan se todennäköisesti sijoittuu

  • millaisia dokumentaatio- ja avoimuusvelvoitteita siihen liittyy

  • miten toimittaja tukee käyttöönottajaa vaatimusten täyttämisessä

Jos näitä kysymyksiä ei ole huomioitu sopimusrakenteessa tai ehdoissa lainkaan, ostaja joutuu kantamaan epävarmuuden. Käytännössä tämä johtaa usein lisäselvityspyyntöihin, pitkittyneisiin neuvotteluihin tai koko hankinnan keskeyttämiseen.

Mitä tekoälysopimuksessa pitäisi vähintään olla?

Hyvä tekoälyä koskeva sopimus ei ole pitkä, mutta se on täsmällinen. Käytännössä ostajat kiinnittävät huomiota erityisesti siihen, että sopimuksessa on selkeästi käsitelty ainakin seuraavat asiat:

  • tekoälyjärjestelmän käyttötarkoitus ja käyttörajoitukset

  • vastuunjako ja vastuunrajoitukset tekoälyn tuottamien virheiden osalta

  • mallien päivittyminen ja muutokset palvelun elinkaaren aikana

  • tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvät vastuut

  • dokumentaatio ja läpinäkyvyys

  • mahdollisuus puuttua tilanteisiin, joissa tekoälyn käyttö muodostaa riskin

Kun nämä asiat on huomioitu, sopimus ei toimi pelkkänä riskien siirtämisen välineenä, vaan luottamusta rakentavana osana koko hankintaa.

Sopimukset ratkaisevat, eteneekö tekoälyhanke vai pysähtyykö se

Tekoälyratkaisun myynti ei kaadu useimmiten siihen, että ratkaisu olisi huono. Se kaatuu siihen, että juridinen epävarmuus jää liian suureksi.

Vuonna 2026 tekoälyä hankkivat organisaatiot odottavat toimittajiltaan enemmän kuin toimivaa teknologiaa. Ne odottavat:

  • ymmärrystä sääntelystä

  • selkeää vastuunjakoa

  • sopimuksia, jotka kestävät myös kriittisen tarkastelun

Kun sopimukset ovat kunnossa, teknologia pääsee tekemään sen, mihin se on tarkoitettu: tuottamaan arvoa.

Lex Futura Oy tukee tekoälyratkaisuja kehittäviä ja myyviä organisaatioita tekoälyyn liittyvien sopimus-, vastuu- ja vaatimustenmukaisuuskysymysten hallinnassa. Tavoitteena on varmistaa, että hyvät ratkaisut eivät jää ostamatta juridisten epäselvyyksien vuoksi. Ota yhteyttä ja ratkaistaan haasteet yhdessä!