Tekoäly kirjoittaa lakeja Arabiemiraateissa - tekoälyä on pilotoitu lainvalmistelussa myös Suomessa

Tekoäly alkaa kirjoittaa lakeja Arabiemiraateissa – Tekoälyä lainvalmistelussa on jo kokeiltu Suomessa

Financial Timesin mukaan Yhdistyneet Arabiemiirikunnat aikoo ottaa tekoälyn keskeiseksi osaksi maan lainsäädäntöprosessia. Maahan on jo perustettu erityinen tekoäly-yksikkö, jonka tehtävänä on valvoa tekoälyn käyttöä lainvalmistelussa.

Tavoitteena on seurata tekoälyn avulla lakien todellisia vaikutuksia maan talouteen ja kansalaisten arkeen. Tämän seurannan perusteella tekoäly voisi ehdottaa säännöllisesti tarvittavia muutoksia lakeihin ja näin tehdä lakiprosessista nopeampaa ja joustavampaa.

Tekoälyn haasteet – voiko koneeseen luottaa?

Vaikka tekoälyllä on paljon annettavaa, sen käyttö lainvalmistelussa ei ole ongelmatonta. Asiantuntijat muistuttavat tekoälyn haasteista, kuten datan mahdollisista vinoumista. Oxfordin yliopiston tutkija Vincent Straub varoittaa, että tekoäly voi edelleen tehdä virheitä ja jopa ”hallusinoida” eli luoda uskottavalta kuulostavaa mutta virheellistä tietoa. Lisäksi tekoälyn päätösten taustalla olevia perusteita ei aina ole helppo ymmärtää.

On kuitenkin tärkeää muistaa, etteivät myöskään ihmisten tekemät päätökset ja valinnat ole aina virheettömiä. Tekoälyn vahvuus on erityisesti suurten aineistojen analysoinnissa, datan käsittelyssä ja tiivistämisessä. Tekoälyn käyttökelpoisuus ja luotettavuus riippuvatkin pitkälti datan laadusta ja ajantasaisuudesta. Lopullinen päätöksenteko on joka tapauksessa pidettävä ihmisten käsissä, viimeisen päätöksen tekevät vaaleilla valitut kansanedustajat eduskunnassa.

Suomessa tekoälyä on jo testattu lainvalmistelun tukena

Suomessa Liikenne- ja viestintäministeriö toteutti vuonna 2024 kokeilun, jossa testattiin kotimaisten tekoälymallien käyttöä lainvalmistelijan työn tukena. Vaikka kokeilun perusteella suomalaiset kielimallit eivät vielä osoittautuneet riittävän kehittyneiksi lainsäädäntötyöhön, tärkeä havainto tehtiin: tekoäly voi merkittävästi helpottaa lainvalmistelijan arkea.

Lainvalmistelutyö on paljon muutakin kuin pelkkä valmis lakipaketti. Se sisältää runsaasti näkymätöntä taustatyötä: lausuntojen analysointia, vaikutusten arviointia, kansainvälistä oikeusvertailua ja lausuntopalautteen tiivistämistä sekä analysointia. Juuri näihin aikaa vieviin rutiinitehtäviin tekoäly voisi tuoda apua, jolloin lainvalmistelijoille jäisi enemmän aikaa varsinaiseen asiantuntijatyöhön.

Tarvitaanko Suomeenkin oma tekoäly-yksikkö?

Arabiemiraattien mallissa tekoälyn käyttöä hallinnoi ja valvoo oma erillinen yksikkö. Suomessa on perustettu julkishallinnon generatiivisen tekoälyn yhteistyöryhmä, joka on mm. laatinut ohjeet tekoälyn käyttöön valtionhallinnossa. Ohjeiden tavoitteena on rohkaista kokeilemaan tekoälyä niissä tehtävissä, joihin se parhaiten sopii. Tekoälyä hyödynnetäänkin Suomessa valtionhallinnossa jo tällä hetkellä, myös lainvalmistelussa.

Silti herää kysymys: pitäisikö Suomessakin harkita vielä selkeämpää ja keskitetympää koordinointia, jossa erityinen yksikkö voisi seurata, tukea ja varmistaa tekoälyn vastuullista käyttöä koko valtionhallinnon tasolla? Voisiko tällainen yksikkö myös vauhdittaa tekoälykokeiluja julkishallinnossa?